keskiviikko 25. marraskuuta 2009

Aina ei ole pelkästään kivaa...

Pojan osastojakso alkoi tänään. Aamulla labrat, tulosten odottelua, veriarvot riittävät sytostaattitiputukseen... Illalla osastolle ja yöksi nestetiputus menemään.



Poika ollut jo pari päivää kireänä, tämä päivä on ollut pelkkää sinnittelyä. Iltaruuan aikaan sitten repesi, aivan hillitön itku.
Mentiin suljettujen ovien taakse sänkyyn pötköttämään ja läheisyyttä tankkaamaan.

"Kyllä se nopesti taas menee, vain viisi päivää... huomena on pelletkin osastolla... sanot vaan heti kun tarvitset lisää hyvinvointilääkettä... iskä on sun kanssa niinkauan että nukahdat ja mä tulen heti aamulla..."

Nämä osastolle menemiset on aina vaan yhtä vaikeita, sekä pojalle että perheelle. Itsekin tekisi mieli parkua, mutta ei se ketään auttaisi, poikaa vähiten, joten reipasta äitiä on vaan esitettävä. Huomena aamulla kun pojan luo menen, niin mieliala on kummallakin jo paljon parempi, tämä menopäivä on se vaikein.

Meillä poitsu onneksi on senverran vanhempi, että ymmärtää jo miksi tämä vain on käytävä läpi. Usein ajattelee niitä lapsia, jotka ovat vielä liian nuoria tai muusta syystä kykenemättömiä tilannetta ymmärtämään...



Vielä ennen lähtöä muksut polttelivat paketillisen tähtisadetikkuja. Pojan mielestä parhaimpia juttuja näin pimeään vuodenaikaan, kynttilöiden ja koristevalojen lisäksi. Luvattiin, että uusi paketti on kotona odottamassa kun pääsee osastolta.


Kokoajan eteenpäin, kohti parantumista...

10 kommenttia:

  1. Paljon jaksua ja tsemppiä koko perheelle!

    VastaaPoista
  2. Mä täällä nyt parun sun puolestasi... jaksamista pojalle ja teille kaikille...nopeesti tää 5 päivää taas menee...kuin vanha tää poika on ja ootko joskus aiemmin kertonu miten havaittiin ja mistä ikäänkuin alkoi..kävisin lukemassa...

    VastaaPoista
  3. Mullakin nousi parku kurkkuun lukiessa muttei sekään auta teitä yhtään. Reipastun nyt ja lähetän keltaisia ja vihreitä parannussäteitä. Olet niin viisas, että annat pojalle kainalosi kun hän sitä kipeimmin tarvitsee. Halit.

    VastaaPoista
  4. Voi pientä ja vähän isompaakin teitä. Kauheasti tsemppiä pojalle (ja muille)! Olette vahvoja kun jaksatte!

    VastaaPoista
  5. Voimia kovasti koko perheelle! <3

    VastaaPoista
  6. <3 Paljon voimia teidän koko perheelle! Me kaikki kanssa äidit myötäeletään teidän mukana ja ajatellaan lämpimiä ajatuksia ja toivotaan jaksamista vaikeina aikoina! <3

    VastaaPoista
  7. Kiitokset kaikille kauniista sanoista. On vähän huono yhdistelmä; tunteellinen poika ja vielä tunteellisempi äiti!!

    Poika on siis 9-vuotias. Monen mutkan kautta tauti löytyi, joskus voisin tuosta alusta blogata. Kysessä on tosi harvinainen syöpä, keskiarvo on että 1 lapsi noin kerran 4-5 vuodessa siihen sairastuu. Huonot kortit siis tässä jaossa!

    Ikävänä sivujuonteena poika sai kesällä aivoveritulpan hoidoista johtuen, tosi harvinaista sekin...

    Hoittoennuste on hyvä , samoin hoitovaste. Rankkaa on erityisesti pojalle, mutta kokoajan mennään eteenpäin!!

    VastaaPoista
  8. Voin kyllä niin myötäelää tässä kun on itsekin eletään saman asian kanssa. Välillä tuntuu että kärsin enemmän kuin poika, viimeksi kun rintaan liitettävät letkut eivät riittäneet ja piti laittaa lisäksi käteen kanyyli niin minä aloin vastustaa asiaa ja meinasin purskahtaa itkuun : (
    Jaksamista teille!

    VastaaPoista
  9. Oikein paljon jaksamista. Kyllähän sitä mieli herkistyy näin äitinä aina kaikkien lasten sairauksille.

    VastaaPoista
  10. Oi voimia. Olette koko perhe ajatuksissani. Juuri teidän ja poikasi kaltaisia ajattelen usein. Välillä itkien ja peläten, välillä suuresti luottavainen olo. Että elämä kantaa. Miten ihana lukea, että paraneminen etenee! Olin nuorena Sylvan viikonlopputapahtumassa mukana vapaaehtoisena, enkä unohda koskaan. Aina, kun kuulen Maarit Hurmerinnan laulavan, palaan siihen auditorioon, jossa he esiintyivät päivillä. Kylmät väreet.
    Äh. Minun lapseni, ja minä itse ja mieheni olemme terveitä. Tänään. Huomisesta ei kukaan tiedä. Olen kiitollinen nyt. Toivon voimia koko teidän perheelle. Lähetän niin paljon valoisia ajatuksia poikasi ylle, kuin tänä yönä kykenen. Menköön kaikki hyvin ja parhain päin!

    VastaaPoista