sunnuntai 1. marraskuuta 2009

Pyhäinpäivä

Ilma oli mitä ihanin, tehtiin piiitkä kävelylenkki. Puoliltapäivin varjot jo näin pitkiä...


Täällä eteläisessä Suomessa on vielä tosi kaunista ja värikästä. Vaahterat on melkein lehtensä pudottaneet, mutta koivut ja monet pansaat on vielä ihan keltaisina. Syksy on parhaimmillaan just tällaisena päivänä; auringonpaistetta ja mittari nollassa.


Pyhäinpäivään sopien tarkkasilmäinen kulkija huomasi maassa tämän. Voisi melkein luulla haapapuun lehdeksi ja luonnon vitsiksi, oli kuitenkin ihan ihmiskätösin paperista tehty. Oikein hauska kuitenkin, meitä ainakin ilahdutti!


Haudalla käynti on perinne/tapa, joka on tullut elämääni vasta nuorimpien iskän myötä. Illalla käytiin Malmin hautausmaalla vaaria moikkaamassa. Vaari kuoli kun poika oli parikuukautinen, joten lapsilla ei ole vaarimuistoja. Haudalla kovasti kyselevät vaarista, tavallaan mukava että edes näin tulee osaksi lasten elämää.


Malmilla on muistomerkki nimeltään "Menneiden sukupolvien muistoksi". Muualle haudattuja voi muistaa tuomalla ristin juurelle kynttilän, nytkin siellä oli kynttilämeri.

Iskälle on tärkeää käydä vaarin haudalla, minä lähinnä nautin hiljaisuudesta ja kynttilöiden valosta pimeässä illassa.

1 kommentti: