maanantai 9. toukokuuta 2011

Välillä kivaa yhdessä

Sisarus-suhteet, ah ja voih!!!

Kolmen nuorimmaisen kohdalla kuvio menee näin:
Ensimmäinen koki suuren järkytyksen kun keskimmäinen syntyi. Tai oikeastaan järkytys iski siinä vaiheessa kun tyttö ensimmäistä kertaa iskän kämppään kannettiin. "Hänen iskänsä, hänen iskänsä koti, hänen reviirinsä!!" Nuorimmaisen kanssa kun sama tehtiin, niin ei se mitään, tervetuloa vaan ihana vauva!

Keskimmäinen on aina ollut vähän "kova jätkä", myös prinsessakausiensa aikana. Aina on puolensa pitänyt.
Ensimmäinen on se herkkis. Pitää kyllä puolensa ja pärjää yksin, mutta ihan kiva jos on liittolainen. Varsinkin jos vastassa on se "kovis-sisko". On siis liitoutunut nuorimmaisen kanssa yhteen, keskimmäistä vastaan.

Nuorimmainen on lojaali kumpaakin kohtaan, silloin kun vaan toinen on paikalla. Kun kaikki kolme on yhdessä, niin herkästi asettuu veljensä puolelle, hyvässä ja varsinkin pahassa. Tai sitten jättää kaksi vanhinta kinaamaan keskenään ja häipyy omiin hommiinsa.

On kausia, ettei yhteiselosta meinaa tulla mitään. Erilläänasumisen hyviä puolia on, että on mahdollisuus erottaa porukat; osa iskälle osa minulle muutamaksi päiväksi niin kyllä se taas siitä. On kausi, että yhteiselo on sitä kaikkein parasta ja silloin ei kukaan halua olla yksin kummassakaan huushollissa.

Eilen oli sellainen päivä, että sisarusrakkaus kukoisti ja yhdessä oli niiiiiiin kivaa!!




Kyllä ne kaikesta huolimatta on toisilleen tärkeitä. Pitävät yhtä ja toistensa puolia. Eikä niitten väliin tule mikään eikä kukaan. 

Samanlaista se oli sillon kun itse oli lapsi, vanhimpana kolmesta... 

2 kommenttia:

  1. Itse olen kolmesta nuorin ja nuo kuviot kuulostaa tosi tutuilta! Varsinkin tuo vanhin ja nuorin liittoutuu keskimmäistä kohtaan :D

    VastaaPoista
  2. Ihania kuvia ja mielenkiintoinen kuvaus sisaruussuhteista. Meitäkin on kolme, mutta olen nuorimmaisena niin selkeästi kahta vanhinta nuorempi, ettei meillä moisia kuvioita oikein syntynyt. Mutta oma katraani tulee olemaan niin lähekkäin, että varmasti riittää draamaa.

    VastaaPoista