keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Niin tai näin, aina väärinpäin?!


Lapsi on sairas ja vuoteessa makaa. Senverta pieni, ettei vielä yksin pärjää.
Kun ei sitä mummiakaan AINA viitsi pyytää, jää äiti töistä kotiin.
 (Kyllä se tulisi eikä tarvitsisi yhtään jäädä "kiitollisuuden velkaan", mutta kun niin monella tapaa on muutenkin avuksi ja iloksi, niin ei vaan joka kerta viitsi pyytää. Ja voi hyvin olla pyytämättä ilman pelkoa "enkö-kelpaa" loukkaantumisesta.)

Töissä pylly pyyhitään ja syliä annetaan tässä ja nyt, riipumatta siitä onko kaikki henkilökunta paikalla vai ei.
Toki joskus saadaan sijainen, nämä päivän-parin poissaolot kyllä useinmiten hoidetaan talon sisäisin
työaikajärjestelyin. 
On siinä meidänkin ryhmässä (16 lasta, 1-3 vuotiaita) melkoinen pyörittäminen kun joku on pois.
Ei meillä kaveria jätetä, toki muut auttavat minkä pystyvät,
vaan onhan sitä jokaisella se omakin lapsiryhmä hoidettavana.

Kyllähän sitä pykälissä ja sopimuksissa sanotaan, että jää vaan hoitamaan sairasta kotiin.
Töissäkin ymmärretään, ei ainakaan päin naamaa rutista.
Silti sitä on jotenkin...ei nyt huono omatunto mutta vähän vaivautunut tai pahoillaan tai jotain...

Nyt on tauti nujerrettu ja tämäkin äiti taas huomena töissä.
Vähän huonolla omallatunnolla tai pahoillaan...
Ei täällä kotona enää pyllyn pyyhkijää tarvita, niitä syliin tulijoita kyllä olisi.

On tää tämmöstä!!!

7 kommenttia:

  1. Ihan hyvillä mielin voit olla kotona. Minusta se on työnantajan velvollisuus järjestää työolot sellaisiksi ettei kaadu työntekijän äkilliseen poissaoloon. Oma lapsi on kuitenkin aina se tärkein!

    VastaaPoista
  2. Katja: Niin, kyllä mä olen töissä selväksi tehnyt, että perhe ja omat lapset ennen muita. Kyllähän se joku tärkeysjärjestys täytyy olla!!!

    Tiedäthän ne prosentit, käytöt ja täytöt, niillähän sitä pelataan silloin kun sijaista pitäisi saada...

    VastaaPoista
  3. Sen verran täytyy kommentoida, että oikeastaan ne 1-3 päivää on tarkoitettu siihen, että lapselle saa hankittua hoitajan...tosin käytännössähän se menee usein niin, että jompi kumpi vanhempi hoitaa eikä mitään hoitajaa edes yritetä hankkia.Ja itseasiassa sekin on selvinnyt, että jos lapsi on kipeä ja vaikka mummo hoitaa ensin kaksi päivää niin mummo lasketaan mukaan tähän kolmen päivän rajaan ja sitten ei itse voikaan olla kuin yhden päivän hoitamassa lasta.
    Mutta kyllähän sitä omia kullanmurujaan pitää hoivata, kun kipeänä ovat:)
    Lila

    VastaaPoista
  4. Lila: Mulle on uutta, että ne päivät on tarkoitettu hoitajan hankkimiseen. Meillä lukee virkavapaa-anomuksessakin tässä kohtaa että: "toinen vanhemmista estynyt hoitamasta lastaan".

    Meillä voi kyllä olla pitempäänkin pois kuin sen 3 päivää, ylimenevät päivät vaan on sitten palkattomia.

    Niinpä, onhan ne murut hoidettava, kipeinäkin :)

    VastaaPoista
  5. Sellasia me äidit ollaan, joka paikkaan haluttais revetä...
    Mutta samaa mieltä kanssasi, lapset ja perhe tulee ensin, sen jälkeen kaikki muut :)

    VastaaPoista
  6. mä niin tiiän noi fiilikset ja jaan ne kanssas täysin!

    VastaaPoista
  7. Marru: Tällaisiahan me, äidit.

    Sannalinnea: Niitä meidän duunin ikäviä puolia.

    VastaaPoista