maanantai 26. joulukuuta 2011

Olihan myräkkä!

Meillä isä ja poika on aamuvirkkuja, tänäänkin heräsivät aikaisin ja jo aamusta lähtivät rantaan myrskyä katsomaan. Pari tuntia myöhemmin me hitaammin heräävä naisväki oltiin valmiita liittymään seuraan ja odotettiin kyytiä noutamaan. "Älkää pitkästykö odottaessanne", soitti miesväki.
Tämmöisen esteen oli tuuli tielle heittänyt...

Otettiin siis oma auto alle ja rantaan, siellähän ne miehet oli meitä tienvarressa vastassa.
 Aikamme siinä pällisteltiin ja ihmeteltiin kaatunutta kuusta, poika lähti sitä jo kiertämään ja rantaa kohti kun rupeaa kuulumaan kauheaa ryskettä.
 "Puu kaaatuuuu" kuuluu poika huutavan ja lähtee juoksemaan...
"Jalat vaan käski mun juosta tähän suuntaan", sanoi kun turvassa kainalossa tärisi.
Onneksi käski, toinen suunta olisi vienyt suoraan tämän kuusen alle...


Rannassa kyllä oli mielettömän upeaa!
Ne tyrskyt ja se pauhu, mieletöntä!!!
Ihmisiä oli paljon liikkeellä, kameroiden kanssa ja ilman, luonnon mahtavaa voimaa ihmettelemässä.
en ole ikinä nänhyt tämmöstä...tämän muistaa kyllä loppuelämänsä...
Jännä yhteenkuuluvuuden tunne kun ihmiset haltioissaan ihmettelevät toisilleen luonnon mahtia.



Iso säikähdys, paljon hyvää mieltä ja yksi tuuleen lentänyt pipo, siinä päivän saldo.
Pipokin oli vaan äidin ulkoilulörtsä, ei suuri menetys.

Nyt me vaan koitetaan keksiä, kuinka lepytetään puiden henget,
 ihan kuin niillä olisi jotain poikaa vastaan...

7 kommenttia:

  1. Uskomaton on luonnon voima!

    Tykkään tuosta, että iso kivikin on tempautunut juurakon mukana!

    Minusta on tärkeää muistaa, että ihminen ei ole kuin yksi hiekanjyvä, kun luonto alkaa pauhaamaan. Monesti se unohtuu.

    VastaaPoista
  2. Hurjat paikat teillä on ollut. Onneksi ei pahasti käynyt.

    VastaaPoista
  3. No hui sentään, onneksi poika oli nokkela:)

    VastaaPoista
  4. Huh huh!

    Onneksi ei sattunut pahasti. Eilen katsoin just dokkaria tsunamista, kun oli taas se vuosipäivä. Kyllä ihminen on pieni luonnonvoiman edessä.

    Tyynepää loppuvuotta ;)

    VastaaPoista
  5. Paljon tuhoja sai aikaiseksi taas, onneksi te selvisitte säikähdyksellä!
    Meri... siinä on vaan joitain, kaikesta huolimatta sitä on ihana katsella - varsinkin tällaisen myrskyn myllertäessä.

    VastaaPoista
  6. ♥ meri ja metsä ♥

    Kyllähän me säikähdettiin, vaan päällimmäiseksi jäi kuitenkin hyvä fiilis. Ihan mielettömän upea luonnon myllerrys! Kyllä sitä tosiaan taas muistaa oman pienuutensa luonnon edessä.

    Kivaa ei kyllä ole niillä, joiden kohdalle tuho ja vahinko iski...

    VastaaPoista
  7. Huhheijaa!
    Meidän pihalta ei ihme kyllä kaatunut puita, mutta lähimetsästä kaatui ja sähköt oli pois noin vuorokauden (välillä oli hetken toiminnassa ja sit meni taas pois). 5-lapsisella ystäväperheellä on edelleen sähköt pois... Hankalaa kun pitää pikkulapsetkin käyttää ulkona vessa-asioilla jne, lämpimiä ruokia ei voi syödä eikä mitään mikä ei huoneenlämmössä säily.

    VastaaPoista