tiistai 10. huhtikuuta 2012

Hei, meillä leikitään!


Voitte uskoa, että meillä on leluja pienen päiväkodin tarpeisiin.
Seitsemälle niitä kertyy, vaikka kuinka yrittäisi rajoittaa ja välillä vähän karsiakin.
Iloinen olen, että meillä vielä leikitään! Mieluusti sitä katselisin ja kuuntelisin vielä jonkun vuoden.
Käy meillä kylässä sellaisia tokaluokkalaisia, joiden mielestä on niiiin lapsellista ja noloa leikkiä.
Siis oikeesti!!!!!!

Jos on paljon leluja, niin on tänne kasaantunut niitä epälelujakin ihan kiitettävästi.
Melkein puolitoista tuntia ekaluokkalainen makasi olohuoneen lattialla ja leikki kotia noilla kamoilla.

Toisinaan tuntuu, että parhaat leikit saadaankin aikaiseksi kaikenmaailman romulla ja roippeella.
Eläköön mielikuvitus!!

9 kommenttia:

  1. Leikkivä lapsi on terve lapsi. Ihailtavaa mielikuvituksellisuutta! :)

    VastaaPoista
  2. Leikkiminen on niin tärkeä taito. Siihen ei tosiaan tarvita välillä kuin narun pätkä tms. niin jo syntyy leikki. Huomaan myös kuinka poikani 5v. käsittelee meidän elämän isoja asioita leikin kautta. Leikki on siis myös terapeuttista :)!

    VastaaPoista
  3. On se vaan ihanaa, että vielä leikitäänkin (pelikonemaailmassa) :))

    VastaaPoista
  4. Tärkeä taito tuo leikkiminen, sääli että pelit vieneet mukanaa monet lapset.

    VastaaPoista
  5. Parhaat leikit taitaa juuri tullakin tavaroilla, jotka eivät ole "valmiita" leluja. Ihan yllättävistä jutuista.
    Ja tuo on oikeasti surullista, kun eka-tokaluokkalaista nolottaa LEIKKIÄ tai kuunnella vaikkapa lastenlauluja.

    VastaaPoista
  6. Minuakin ilahdutti viimeksi tänään, kun kuuntelin yläkerrasta raikuvaa leikkimisen ääntä. Meillä leikeistä tulee aina jostain syystä kova ääni. Tälläkertaa 15v, 2v ja 4v pojat leikki yhdessä "jotain" ja kaikilla tuntui olevan tosi hauskaa :-)

    VastaaPoista
  7. Sanna: Kyllä vaan!

    Jenni: Usein tosiaan huomaa, että ne aiheet ja juonet leikkiin tulee elävästä elämästä. Jatketaan sitä elettyä ja koettua vielä mielikuvituksen voimin.

    Onhan leikki yksi virallinen terapiamuotokin.

    Marru: No sielläkin, joo ;)

    A/A: Pelaaminen kyllä kummasti koukuttaa, jo tosi pieniä lapsia. Kyllä meilläkin konepelataan, välillä vähemmän välillä enemmän. Onneksi ei ainakaan vielä ole kenellekään ongelmaksi noussut.
    Se mua joskus rassaa, että noi 12-veet tulevat kyläilemään vain silloin kun pääsevät koneelle. Vielä joku aika sitten kävivät vielä lautapelaamassakin...

    Peppi: Tuntuu lapsuus tosiaan lyhentyneen.

    Meidän 3-luokkalaisella on pari kaveria, jotka kyllä meillä leikkivät mutta kun heillä vieraillaan, niin hommat on ihan toiset. Ja niistä leikeistä ei sitten kuulema koulussa saa puhua!

    Lyde: Sekin hyvä puoli noissa pienemmissä sisaruksissa on, että niistä saa hyvän "tekosyyn" teinikin leikkiin heittäytymiselle :)

    VastaaPoista
  8. ;) hihii, olen samaa mieltä, meillä kuopus kerää koulumatkalta kaikkea "ylimääräistä" romua ja säilöö niitä huoneessaan ja rakentelee ihme juttuja, eli ei tosiaan aina tarvita mitään kalliita vehkeitä ja vekottimia.

    VastaaPoista