perjantai 18. toukokuuta 2012

Something you made

Photoaday


Näitä isoäitejä väsään. Nuken peittoon.
Esille kun ottaa, niin intopiukkana ruutuja väsää.
Sitten taas koukku ja kerät pysyy piilossa päivän, viikon...
Ei niitä enää montaa tarvittais. Viis, kuus ja ne ois siinä.
Sitten tietty päättely, sommittelu, yhteen kokoaminen.

Vaikka välillä tökkii, niin varmasti valmista tulee.
Sitten polleena täälläkin esittelen:

ITE TEIN!!!

6 kommenttia:

  1. Ihanat isoäidit! Mullakin virkkuu-projekti eteni 4 pyörylän verran mutta loputtomalta tuntuu...

    VastaaPoista
  2. Pikkuhiljaa hyvä tulee ;) Mä kaivoin kanssa peittoni esiin tossa yksi päivä ja innostuin taas tekemään. On ollut kauan kesken, mutta eiköhän se kohta valmistu.

    VastaaPoista
  3. Mä tykkään kanssa noita ruutusii virkata, mutta sit se yhdistäminen ja päättely... ei niin mukavaa nään olekaan ;)
    Mutta kyllä ne aina joskus valmistuu!

    VastaaPoista
  4. Ihanat värivalinnat, todella raikkaat:)

    VastaaPoista
  5. Kivoja värejä minäkin ihastelin :)

    Aurinkoista lauantaita ♥

    VastaaPoista
  6. Mervi: Meinasinkin tälleen varovasti ja pienesti nukenpeitolla aloittaa, ettei tuntuisi loppumattomalta suolta.

    Anne: Mulla käy niin, että kun esiin otan niin ihan intona virkkaan vaan kun pois pistän, niin pois pysyy kauan.

    Marru: Varsinkin sitä päättelyvaihetta odotan pelonsekaisin tuntein ;)

    Mimi ja Onnellinen koti: Mun lempparivärejä. Tai no ei keltanen, mutta passaa se tonne sekaan ihan kivasti.

    VastaaPoista