sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Lahjat peittyy kääröihin



Tuntuu olevan kaverisynttäreiden sesonkiaika. Tänään tokaluokkalainen oli juhlavieraana.
Itse tuo haluaa lahjat paketoida.
Piiiitkä pätkä paperia, suurpiirteisesti lahjan ympärille. Pakkausteipillä kiinni, pysyy varmasti.
Tietysti nauhaa päälle, paljon. Monella sykkyrällä.
Jukka Poikaakin taustalla hymyilyttää.

Vähän ihmettelin paketin suurta kokoa lahjaan verrattuna.
"Mä huovutin vielä tyynyn...siin lukee S....n nimi..." totesi tyttö innoissaan.

Sellanen se on. Antaa lahjoja, itse tekemiään.
Ihan innoissaan tekee juttuja, käärii paperiin ja antaa ilahduttaakseen.
Kavereille, mummille, sisaruksille, iskälle, äidille, opelle...
Kyllä me kotijoukot osataan ilahtua saamastamme. 
Villalankaan pujotetusta helmestä koruna, huovutetusta  kassista,
itse kehitellystä lautapelistä, harakanvarpain kirjoitetusta satukirjasta, hamahelmikoristeista...

Ihan en ole varma, mitä muut lahjansaajat ajattelevat.
Opettajansa tunskin on käyttänyt saamaansa kaulaliinaa. 
Noin kymmenen villalangasta leikattua kaulan ympäri menevää pätkää päistä yhteen solmittuina.

Tehköön, kääriköön ja lahjokoon.
♥ hyväsydäminen hupsu ♥

16 kommenttia:

  1. Ihanaaa <3 Toivottavasti toisetkin osaavat arvostaa!
    Itse tehdyt on parhaita, mutta totta... kaikki eivät niitä osaa arvostaa :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsetehdyt on mustakin parhaita. Tuntuu että nykyään taas kovastikin arvostetaan nimenomaan niitä itsetehtyjä.

      Poista
  2. Ja naapuriin! Muistan ikuisesti sen vessapaperipalloista teipatun lumiukon, jonka kyllä pistin jo muille maille :D Se oli niin liikuttava, ei ehkä kauhean käytännöllinen vain :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just nää vessapaperitöllöpatsaat on niitä, joita vähän varauksella annan typyn jaella ;)

      Juttu onkin minusta just siinä, että "esittää" ilahtunutta lahjan saadessaan ja sitten myöhemmin vaikka sinne roskasankoon sen nakkaa. Tosin sanomista saattaa tulla seuraavalla kyläilyreissulla :D

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Ainakin kunnolla ja runsaasti rusetoitu ;)

      Poista
  4. Voi toista, miten liikkis! Aivan ihania nuo rakkaudella itse tehdyt ja toisille mietityt lahjat. Kunpa saisi ainakin kiitosta lahjoistaan, vaikka eivät kaikki osaisikaan niitä arvostaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä aikaihmiset tajuaa jutun jujun, muksut saattaa toisinaan olla hieman hämmentyneitä paketin avatessaan.

      Poista
  5. Hieno paketti ja ihana lapsi, kun löytyy intoa toisten ilahduttamiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyttö on sellainen hyväsydäminen höpö, saa itse iloa ja hyvää mieltä toisia ilahduttaessaan.

      Opelle sanoin jo heti tavatessamme, että tytöllä ei sitten ole mitää taka-ajatuksia lahjoja ojentaessaan.

      Poista
  6. Muhkea paketti!
    Meilläkin löytyy sellainen askarteluhullu, tosin vielä 5-vuotiaana se luovuus tuntuu keskittyvän lähinnä sadan kappaleen päivittäisen pienen paperisilpun tuottamiseen. Aargh!

    VastaaPoista
  7. Täällä niitä "hulluja" löytyy omien lisäksi naapurista. Naapurissa on mummo iltapäivisin lapsenvahtina, meillä muksut keskenään.
    Että kenenköhän luona niitä askartelu-, leikki-, muovailu-, maalailu- ynnämuita hetkiä vietetään...
    AAARRRGGGHHHH tosiaan välillä suusta pääsee kun työpäivän jälkeen kotioven avaa!

    VastaaPoista
  8. Tollanen määkin olin pienenä ja tällanen musta on tullu, ei hullumpi. Harmitti vaan pienenä julmetusti, kun löysi välillä lahjoittamiani tekeleitä roskiksesta...kovalla vaivalla niitä kummiskin oli väkerretty. Hyvä että väkertää, tiiä mikä siitä vielä tulee :)

    VastaaPoista