keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Kotileikki


Meillä reiskat laittaa keittiötä uuteen uskoon.
Ollaan remonttievakossa. Täällä iskän huushollissa.

Ihan ei kehtaa kokoaikaa olla kuin hotellilomalla, (näin vietän täällä viikonloput ;))
 joten rupesinpa sitten ruualaittoon.
Voi voi voi!!!!
Misson kunnon kattilat, misson kunnon pannut, misson kunnon kapustat??!!
Eikö oo varsiselleriä, eikö oo tomaattimurskaa, eikö oo valkosipulia??!!
Apua tää palaa pohjaan!!! Apua tää ei kiehu ollenkaan!!!!

Miten voi olla niiiiiin vaikeeta????

Siksi että ruokahommat on se missä meillä on ihan erilainen tapa ja tyyli.
Toinen käy pari kertaa viikossa kaupassa, toinen joka päivä.
Toisella on perusvarasto kaapissa, toinen ostaa uuden sitten kun edellinen pakkaus tyhjenee.
Toinen käyttää monia mausteita, toiselle riittää suola ja pippuri.
Toinen tykkää tummasta leivästä, toinen mutustaa vaaleaa.
Toisen täytyy saada päivittäin hedelmiä, toiselle ei maistu kuin banaani.
Toinen syö aina turkkilaista, toinen sokerista banaania. Jugurttia siis.
Toisen perustee on keisarin morsian, toisen princess.
Toinen inhoaa possua, toinen himoitsee kasleria.

Toisella sahalaitainen, toisella sileäteräinen veitsi.
Toisella uunipata, toisella uunivuoka.
Toisella monta kattilaa, toisella muutama.
Toisella iso ja korkea paistinpannu, toisella pieni ja matala.
Toisella kippoa ja kappoa ja purnukkaa, toisella kulhosarja.
Laseista ja lautasista ei viitsi edes mainita mitään!!

On tämä kuulkaa yhenlainen kotileikki!!!!

13 kommenttia:

  1. Vastakohdat täydentää toisiaan♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tässä on kuule pata kantensa löytänyt ;)

      Poista
  2. Sanotaan, ettei omena kauas puusta putoa, mutta näissä ruokahommissa voin kyllä sanoa, että mulla on omien vanhempieni kanssa ihan erilainen tyyli. Esimerkiksi Isäni eläisi pelkällä perunalla, makaroni on jälkiruokaa. Mun huushollissa taas peruna on joutunut aika pieneen osaan. Täysjyväpastaa tulee syötyä enemmän. Mutta yhdessä asiassa olen vanhemmiten tullut isääni. Aamupuuro kuuluu päivään lähes poikkeuksetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän muksut on tulleet isäänsä, niillä on siis täällä oikein mukavaa ja herkkuruokaa tarjolla :)

      (Tässä tapauksessa iskän huusholli nimittäin on lasten iskän huusholli ;) )

      Poista
  3. Hihhih... koittakaahan jaksaa! Aattele sitä lopputulosta :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lopputulos on luultavasti se, että entisestään vahvistuu päätös pitää ne 1,6 kilometrin hyvät välit ;)

      Poista

  4. En minäkään osaa toimia kuin omassa keittiössä omilla tutuilla välineillä. Kaavoihin kangistunut :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikenkaikkiaan huushollinpito vieraissa on niiiin hankalaa, keittiöhommat kaikkein hankalimpia.
      Oma koti on aina se paras :)

      Poista
  5. Ei taida olla reiluu, mut mua kyl alkaa usein jos ei nyt naurattaa niin ainakin hymyilyttää täällä vierailut.
    Niin et kiitos piristyksestä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naurattaa muakin, tää mun elämä :DD

      Poista
  6. meillä 7v yhteistä huushollia ja ei se sen "ensijärkytyksen" jälkeen kuule paljon miksikään oo muuttunut...nyt vaan ne eri sarjoissa ("yksikkö ja monikko") painivat tavarat on työnnetty samaan kaappiin ja kummasti kumpikin löytää sieltä just ne omat, vanhat rakkaat :) tsiisös, että tä elämä on joskus laiffi (varsinkin silloin kun rupee ajattelemaan)! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laiffiipa hyvinkin!!

      Jos me joskus muutettais miehen kans yhteen, niin luultavasti jouduttais myymään kummankin vanhat pois ja hommaamaan yhteiset uudet ;)

      Poista
  7. Heipparallaa pitkästä aikaa.. Hahaa, aivan hulvaton postaus! Voimia! ;)

    VastaaPoista