maanantai 28. huhtikuuta 2014

VK 17/52; ihan pihalla koko ajan


Ilmat on olleet kuin morsmaikut. Elo on siirtynyt ulos.
Aamulla pakataan eväät ja kirmataan ulos.
Kun murkinat loppuu, käydään täyttämässä eväskori uudelleen ja taas mennään.

Kotosalla kasat kasvaa.
On tiskikasoja, likaisen pyykin kasoja, lukemattomien lehtien kasoja, käytettyjen eväsrasioiden kasoja...
Pölypallerot alkaa olla jalkapallon kokoisia ja vessankin vois välillä pestä.

Kyllä elämä on ihanaa!!!

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Ei huvittanu eikä naurattanu



11 päivää lomaa takana ja arki alkaa kellonsoitolla 05:00.
Ei huvittanu eikä naurattanu.
Töiden jälkeen kaupan kautta kotiin.
Ei huvittanu eikä naurattanu maitokassia raahatessa.
Päätä särkenyt koko päivän eikä mitkään dropit tunnu auttavan.
Ei huvita eikä naurata. Yhtään.

Onneksi kohta voi kellahtaa omaan sänkyyn ja painaa pullean pään tyynyyn.
Kohti iloisempaa ja parempaa huomista!

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

VK 16/52; Nää ilahduttaa vielä enemmän kuin leskenlehdet


Ensimmäinen valkovuokkokimppu tälle vuodelle.
Näiden löytyminen kruunasi aamukävelyn.

Ollaan jo ihan kesän kynnyksellä!

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Ei oo lapsia piiskattu...




...vaan naurettu on niin että hampaat näky.
Jos jostain verisen vasikan nahan saisi, menis yöllä kolmen tien risteykseen trulleja kuuntelemaan.
Jos olisivat suotuisalla tuulella, tulevan kertoisivat.
Ehkä senkin, jotta pysyvätkö tenavat kuuliaisina ja hampaat suussa, 
vaikkei entisaikain uskomusten mukaan toimittukaan.

Tipitii, mukavaa pääsiäisviikonloppua!

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Mihinkään en matkusta...










...paitsi Tukholmaan.

Ei houkuta rantaloma, ei kaupunkiloma. Ei hotelliloma, ei vuokrakotiloma.
Ei matkanteko autolla, ei asuntoautolla, ei bussilla, ei lentäen.
Ei lomamatka lähelle, eikä varsinkaan kauas.
Noi on koettu, joten ei tässä pelkästään luulla!

Tukholma on poikkeus joka vahvistaa säännön.
Lähellä, laivamatka, vähän vaan ei liikaa suurkaupunkimeininkiä.
Tuttua ja turvallista, silti himpun verran erilaista kuin kotosalla.

Seuraavalla kerralla täytyy jäädä yöksi, päivä maissa on niin lyhyt.

No joo, on mulla yks toivelomakohde jonne vielä lähden.
Norjan vuonot. 

maanantai 14. huhtikuuta 2014

VK 15/52; Tukholmassa oli jo näin kevät


Pikkuisen perässä täällä kotosalla tullaan.
Vaan eipä haittaa, onpahan tuokin ihanuus vielä edessä päin.

Mukavaa viikkoa sulle!

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Me ollaan valmiita...


Pajuryteikössä saksittu, höyhenet ja pallerot rautalangalla koristeeksi kieputettu.
Noitavaatteet katsottu valmiiksi, meikkimaski suunniteltu.
Virvonvarvon virpojille palkat hankittu. Kun vaan muistaisi minne ne on piillotettu...

Tulkoon palmusunnuntai!

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Enää huominen töitä...


...ja sitten 11 päivää yöpukuelämää.
LOMA!!!

No joo, pakko vetää joku päivä päälle muuta kuin yökkärit, 
on nääs tarkoitus pihapiiriä ja naapurilähiötä pidemmälle poistua.

Mutta mitään en tee! Muuta kuin vedän lonkkaa, mussutan ja mässytän, kirppuilen ja kierrätän.
Ja reissu kamun kanssa Tukholmaan, sellainen perinteinen keväinen irtiotto.

Jesh!!! Jo nousee suupielet ylspäin!!


maanantai 7. huhtikuuta 2014

VK 14/52; eipä enää lorvita sairaan lapsen kanssa kotona


Eilen nuorimmainen täytti 10.
Siihen loppu. Oikeus olla sairaan lapsen kanssa kotona. Lorvimassa.
Sellaista kommenttia on joskus kuullut sairaspäiville jäädessä.
Ei tässä nykyisessä työpaikassa, edellisessä kyllä.

Ei meillä enää paljon sairastella. Toista oli kun palasin viimeiseltä hoitovapaalta töihin.
3 aloitti päiväkotiuransa. Ja taudit iski täysillä.
Ensin sairasti yksi, sitten toinen, kolmas. Kun kolmannen sai kuntoon niin ensimmäinen sairastui uudelleen.
Kerrankin lakisääteiset 3 päivää, 2 viikkoa putkeen. 

Ei ainakaan meidän 10-vuotias pärjää yksin kipeänä kotona.
Onneksi on mummi! Eläkkeellä, hyvissä voimissa, mielellään hoitaa.
Sairaanhoitaja, ammattilainen vielä!

Silti toivotaan, että hus taudit pysykööt poissa!