sunnuntai 30. elokuuta 2015

Viikon varrelta

karuselli

vauva rattaissa

täysikuu

venetsialaiset

vaatetanko

syksyä

Onneksi on isoveljet! Yksi heitä vei likan linnanmäelle hurvittelemaan. Loppuillasta menin sinne vähän kuvailemaan ja nappaamaan väsyneen ja iloisen tytön kyytiin. Onhan lintsi ihan kiva paikka, mutta kokopäivän pyöritysreissut ei oo yhtään mun mieleen. Ei sillä että pää muka kestäisi pyöritystä, iskä meillä hoitaa laitekaveruuden, minä vaan seuraneiteilen. Kummasti sitä seuraneitinäkin päivän mittaan väsähtää. Tuollainen parituntinen kuvausreissu oli just passeli.

Saatiin vaarilaan vauvavieras yökylään. Onhan hän niin ihana! Tulee vähän ikävä vauvaperheaikaa. Toisaalta taas... Aika aikansa kutakin, nauttikoon seuraava sukupolvi nyt tuosta mahtavasta elämänvaiheesta.

Täysikuu ja venetsialaiset ihailtiin samana iltana. Elokuun pimeät illat ja yöt on ihania. Vähän kun olisi vielä lämpimämpää, olisi loppukesän fiilis täydellinen. Elokuu on lempikuukausiani, tykkään "kypsästä" kesästä joka silloin jo on.

Eilen siivouspäivänä oli tarkoitus suunnata muutamaan puistoon kirppuilemaan, vaan vietinkin sitten siivouspäivää kotona. Ai kauhee kuinka pölyä kertyy kun ei koko kesänä juurikaan pölyhuiskaa heiluttele. Ja pyykkivuorta vastaan saa aina ja koko ajan taistella. Melkeen voitolla oon kun pesukone on pöyrinyt moneen kertaan viikonloppuna. Nooo, ensi viikolla lakanat vaihtoon ja sittenhän sitä taas pyykättävää riittää.

Koivun lehtiä alkaa jo jonkin verran maassa olemaan. Kuivuusko ne tiputtaa vai onko jo syksyä ilmassa? Niin tai näin, mukavaa ensi viikkoa!

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Kaksi viikkoa otti...

aamupala

ikkunan takana

pyykki

valon kajo

...ennen kuin saatiin arki rullaamaan omalla painollaan. Muksut otti arkensa ja koulunsa kivuttomasti haltuun, muutama väsyneempi aamu ja se oli siinä. Aikaiset aamut, työpäivät, pyykkirumba, kauppareissut, ruuanlaitto, riittävä yöuni, huushollin siivoaminen... Miten tää kaikki onkin tänä vuonna ollut niin tahmaa ja takkusta! Onneksi aurinko paistaa ja linnut laulaa, kyllä se paisteessa tarpominen on niin paljon mukavampaa kuin tehdä sama sateessa ja synkkyydessä.

Iloja tulevaan viikkoon!

maanantai 10. elokuuta 2015

Täysihoidossa mummon mökillä


Järvellä

Tikkakisa

Sateen jälkeen

Hiekkaa varpaissa

Sammakko

Koivikko

Vuosirenkaat

Viimeisellä lomaviikolla oltiin täysihodossa mummon mökillä. Mitään ei saa/tarvitse tehdä, koska "...ei tarvitse auttaa koska meillä on oma tapa tehdä ja tiedetään mikä mihinkin tulee..." vastattiin kun tarjoutui apumieheksi. Yksi kuusi porukalla kaadettiin ja pölleiksi hakattiin, siinäpä ne hommat oli. Tiukkoja tikkakisoja, kalastamista, pihakeinussa löhöilyä, koivunlatvojen tuijottelua, järvikävelyjä. Sellaista suloista suvipuuhaa oli ohjelmassa.

Tytöillä oli taas sammakkoboxihommat. Joku kesä rakensivat lautalaatikon ja sinne keräävät sammakoita. On sammalta ja muuta kasvillisuutta, vesiastiaa ja kivenkoloa. Oon antanu niiden touhuta. Vaikka välillä miettiikin, että onkohan toi nyt ihan ok. Kyllä ne sammakot aina päästetään vapauteen, kun on ensin yks yö pidetty "lellikkinä". Tänä vuonna selvittiin erojen hetkistä itkemättä. Viime vuonna kyyneleitä vuodatettiin ihan vuolaasti. Sen täydellisimmän sammakon ikinä perään. 

Pienenä likkana omassa mummolassa ihmettelin, kun koko aika piti syödä. Aamupala, välikahvit, lounas, välikahvit, välipala, iltaruoka, iltakahvit, saunamakkarat, iltapala. Edellinen ruoka ei ollut kerennyt laskeutua kun jo seuraavaa syötiin. Äiti jatkaa äitinsä jalanjäljissä, myös mummon mökillä syödään koko ajan. "Ottakaa vähän huikopalaa", "keitetäänpä kahvit", "tulkaahan syömään". Löysä mekko tai kuminauhavyötäröiset housut on paras vaatekerta mummon mökille. Kyllä nimittäin maistuu, kesäkeittiössä avotulella tehdyt puurot, sopat ja muut mätöt. 

Mustikoita poimittiin valtavasti, valtavasti jäi vielä metsään. Mulle tulee marjametsässä aina sellainen vielä yks varvikko mania. Että jos vaikka kukaan muu ei satu juuri tälle mättäälle, niin jää hyvät marjat poimimatta. Kaikenlaista sitä ihmisen mielessä liikkuukin.

Ukkoskuuro sattui kerran kohdalle. Just ehdittiin tyttöjen kanssa yölliseltä vessareissulta takaisin petiin, kun kunnolla ja ihan päällä rysähti. Vettä tuli kuin saavista kaatamalla. Aamulla taas paistoi, niin oli nättiä ja raikasta.

Tänään mulla alko työt, huomena kaks menee kouluun, keskiviikkona viimeinen ja yhdellä ei ole lomaa ollutkaan. Arkea eletään.