torstai 24. maaliskuuta 2016

Kertaamassa vanhaa ja oppimassa uutta

vappuviipperä

viipperä

katunäkymä

kaislat

vuosaaren satama

Jo jonkin aikaa olen ajatellut valokuvauskurssille osallistumista. Nyt vuodenvaihteessa onnistuin pääsemään työväenopiston järjestämälle kamerakurssille. Ollaan lähdetty ihan alusta, paljon on siis vanhaa ja tuttua tullut kerrattua. Vaan sehän ei haittaa, kertaus ei ole ollenkaan pahasta. Paljon on myös tullut palautettua mieleen aiemmin opittua ja osattua mutta matkan varrella unohtunutta. Ihan uuttakin on opittu. Parasta on ollut että kaikki käsitellyt aiheet on pitänyt käydä omalla kameralla läpi. Tullut monenlaiset säädöt ja nappulat ja välilehdet koluttua ja kokeiltua. Kivaa ja mielenkiintoista on ollut.

Nyt ollaan niin pitkällä teorian suhteen että ollaan päästy kotiläksyt-vaiheeseen. Syväterävyyttä, liikkeen pysäyttämistä ja liikkeentuntua. Tämän viikon läksynä syvyysvaikutelma, jos lhtisi pääsiäispyhin kaupungille läksyjä tekemään.

Nälkä kasvaa tässäkin syödessä, josko syksyllä pääsisi jatkokurssille. 

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Ihana valo, ihana viikonloppu

pienet jalat

kaislikko

tupsupipo

tulppaanit

Kun vertaa parin viikon takaisia kuvia tänä viikonloppuna otettuihin, huomaa sen selvästi.
 IHANA VALO!!

Ihana on vauvakin. Vaikka päivittäin kävisi toista moikkaamassa, vaan onhan se annettava perheelle omakin rauha. Ristiäiset on kolmen viikon päästä, jännän äärellä ollaan nimeä odotellessa. Eivät vanhemmat edes vinkkiä anna arvausta helpottamaan, mokomat :)

Pipopää starttasi tänään kalastuskuden, kireitä siimoja odotellessa. Vakiretkirannat alkaa olla sulia, mitättömän ohut jääpeite on paikka paikoin jäljellä. Metkaa ääntä pitää jäät aaltojen liikkeessä, kuunneltiin luonnon omaa konserttia rantakalloilla istuessa. 

Ja tulppaanit, aina yhtä kauniita! Kunhan tuo kimppu kompostikuntoon kuihtuu, on aika siirtyä narsissikauteen. Sekä suklaamunakauteen, pääsiäistä kohti.

Valoa ja iloa alkavaan viikkoon!!


sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Kevät herättää väsyneen

Saapasselfie

Hanipöö

Pajunkissat

Sorsaoja

Maaliskuu, kevätkuu. Herää tässä taas väsyneempikin ja saa aikaiseksi muutakin kuin rötväämistä.
Tänään Uutelassa nähtiin ensimmäinen hanipöö-joutsenpari ja sorsaojalla urokset kovasti piirittivät naaraita. Pajukot loistaa hopeisina ojanvarsilla ja kumisaappaat on jalassa melkein joka päivä.

Kyllä tämä tästä!

lauantai 13. helmikuuta 2016

Sisäinen teini tuhoaa vihkoa

Wreck this journal

Stabilo

Puuvärit

Sew this page
Four letter words

Drip and print

Meidän perheen ihka oikea teinielli sai joululahjaksi ystävältään itsetehdyn wreck this journalin. En ole ikinä kuullut tai nähnyt moista juttua. En vaikka meillä on ollut teinejä talossa monenmoisten villitysten ja buumien aikaan. Pakko oli gooletella ja kuvahakea, ja se oli kuulkaa menoa! Sisälläni asustava teinityttö innostui välittömästi, pakko saada pakko saada! Ei kuin tilausta kirjakauppaan ja kohta mulla olikin jo oma tuhottava vihkoni.

Nyt on muutama viikko liimattu ja leikattu, piirretty ja maalattu, ommeltu ja dipattu ja läiskytelty ja doodlattu ja revitty ja raavittu ja vaikka mitä. Vielä on kaikenlaista tekemättäkin. Kuten kerättävä kuolleita hyönteisiä, kompostoitava ja pestävä sivuja, pyydettävä tuntemattomia apuun, suihkuteltava hajuvesiä ja sotkettava tahmeita, liimattava, piirrettävä... Ihanan aivotonta ja rentouttavaa puuhaa. Kauhean koukuttavaa kyllä, joka päivä yritän jonkun hetken vihkoni parissa viettää. Kahdenkeskistä laatuaikaa :D

Perhe ei ihan ymmärrä, paitsi teinielli. Muut pyörittelevät päätään, hyväntahtoisesti. 


maanantai 8. helmikuuta 2016

Ollaan kuljettu kylillä

Kissa pedissä

vauva

Aamupala

Onni on

Vauvafiilistelykyläilyjä. Kävisin vaikka joka päivä, vaan onhan se annettava perheelle omaakin aikaa ja rauhaa. Vauva on ihana ♥ Hassua miten sitä ajatukset pyörii välillä niin pientä ympyrää. VauvaVauvaVauva MummoMummoMummo

Juor...kahvitelukyläilyjä. Onni on ystävä joka tykkää leipomisesta! Onni on ystävä jonka kanssa voi hyväntahtoisesti juoruilla ja parantaa maailmaa!

Yökyläily. Kissa hakeutuu samalle patjalle jalkopäähän nukkumaan. Vaikkei muuten muka välitetä, ei puolin eikä toisin :D

Helmikuu on alkanut hyvin.

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Mummo täällä, hei!

Pikkuvarpaat

                    Eilen illalla syntyi pieni tyttö joka teki minusta mummon.

♥ Sydän pakahtuu onnesta ♥



lauantai 23. tammikuuta 2016

Siitä se ajatus sitten lähti


Nyrkkeilysäkki

Nostotanko

Kuntopyörä

Nimittäin siitä kun jouduin kävelemään työmatkaa vähän rivakammin ylämäkeen. Meinasin nääntyä.

On mulle ylipainoa tullut vuosien mittaan, vaan sen asian kanssa olen sinut. Ulkonäöllisistä syistä en tunne tarvetta painonpudotukseen, tämmönen oon ja se on ok. Toisinaan mielessä käväsee, että viidestä kymmeneen kilon pudotus olisi ihan hyvä. Korkeat sukuvikakolesterolit ja toisinaan vähän koholla olevat verenpaineet tykkäisi hyvää. 

Liikunta auttaisi kummassakin tapauksessa laskemaan arvoja, vaan laiska olen hikijumppaamaan. Oikeasti olen kaiken kaikkiaan laiska liikkumaan, autolla pääsee niin kätevästi ja keksiihän sitä kaikenlaista muutakin tekemistä kuin urheileminen. Vaan nyt saa laiskuus loppua! Pisti kyllä ajattelemaan ylämäkipyrähdys, herranen aika miten onnettoman huonossa kunnossa olen!! 

Heti otin härkää sarvista ja menin tuohon taloyhtiön puntti/kuntosalille. Vähän kuntopyörää, selätintä, crosstraineria, vatsarutistuksia, pari lyöntiä säkkiin. Hiki virtas ja pulssi nousi, sehän se oli tarkoituskin. Ja tulipas hyvä olo ja mieli.

Tästä se lähtee, mun kuntokuuri. 

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Hetikohta vuodenvaihteen jälkeen

Namut

Kastehelmi

Namikulho

Hassua miten sitä hetikohta vuodenvaihteen jälkeen rupeaa odottamaan kevättä. Vaikka paras talvi meneillään. Kyllä mä siitä iloitsen, kunnon talvesta, lumesta ja pakkasesta. Kun se nyt viimein tänne eteläiseen Suomeen saatiin. Kuitenkin tänään kun aurinko paistoi keittiön ikkunasta sisään, iski ihan kevätfiilis. Saattaapi kyllä olla, että namikulhon ja pöytäliinan värit kivasti tuota kevätfiilistä nostattivat.

En ole marikulhoista koskaan välittänyt, vaan kastehelmen jalalliset kulhot on kovasti mieleiset. Niinkuin muutkin sarjan tuotteet. Paitsi juomalasit, niiden muoto ja käsituntuma ei ole minun mielestäni onnistunut. Sitä olen monesti harmitellut, ettei pullalautasia tehdä useammassa värissä. Ajatelkaas jos niitä saisi vaikka kaikissa samoissa väreissä kuin tuikkulyhtyjä! Olen asiasta joskus myymälässä puhunut, mutta "...ei niitä juuri kukaan ostaisi..." vastasi myyjä. Voi kuinka väärässä onkaan!!

Eikö muuten heijastu hauskat kuviot kulhosta noiden hasselpähkinäsuklaapalleroisten kylkeen? Tyttö tuli mutkan kautta reissusta kotiin ja toi tuliaisiksi noita ja muita herkkuja. Tietää laps mistä äiti tykkää.

Miellyttäviä päiviä alkavalle viikolle!


maanantai 11. tammikuuta 2016

Lux Helsinki, valotaideteoksia

Lux Helsinki

Tuomiokirkko

Kirkontorni

He asuivat kerran täällä

Lux espalla

Ruttopuisto

Kirkkopuisto

Lux valot

Varjo

Cloud

Lux cloud

Annantalo

Työkaveri sanoi kuunnelleensa aamulla kuinka radion aamuohjelman vetäjät päivittelivät kuinka ihmiset lähtevät kylmässä ja pimeässä ulos katsomaan valoja. Huumorimielessä varmaan vitsailivat...
En yhtään ihmettele että väki lähtee. Olipa taas hienoa!! Kävitkö sä?

Harmi että lysti kestää aina vain muutaman päivän. 



maanantai 4. tammikuuta 2016

Suoraa saumaa

Saumurijäte

Suora ommel

Lankarullat

Nuppineularasia

Pyydettiin ompelemaan vauvalle pussilakanoita. Minähän ompelin. Helppoa ja nopeaa. Revi kankaat lankasuoraan sopivaan kokoon, ompele saumurilla suoraa saumaa, viimeistele käänteet ompelukoneen suoralla ompeleella. Kangasvarastoja tyhjennetty kuuden pussilakanan verran, ennen loppiaisen kyläilyreissua tarkoitus vielä pari lakanaa ommella. 

Kaivelin muutaman trikootilkun ja koristenauhan, jos unirievun tekisi. Sellainen neliö ja reunoille nauhasuikaleita hipellettäväksi. Sitä vaan mietin, että kumpi olisi parempi; nauhat yksinkertaisina vai lenkille ommeltuna? Meinaan että käykö lenkin kanssa niin, että se saattaa vahingossa kiertyä liian tiukasti sormen ympäri? On nää mummohommat niin vaikeita :D

Vaikeeta oli löytää tuo nuppineulapurkkikin. Äidillä oli lapsuudessani tuollainen ja jossain vaiheessa sain päähänpinttymän, että pitää saada samanlainen. Kaikenlaisia purkkeja kirpuilla tuli vastaan vaan tuota oikeaa ei. Vaikkei edes mikään harvinaisuus ole. Varmaan vuoden kyttäsin ja kierrätyskeskuksesta lopulta löysin. Kustansi viiskytäsenttiä. Olinpa, ja olenpa edelleen, onnellinen.

Onnellinen olen ommellessakin. Eilen oikein havahduin ajattelemaan, että miten voikin niin hyvältä tuntua katsoa juuri ompelemaansa suoraa saumaa!! Pieni ommel, iso ilo.

Ihanaa, lunta viimeinkin!